Ruutuleikkejä ja muita kuulumisia

..eikä Gon juoksut ole vieläkään alkaneet.

Mutta otsikon aiheeseen..  ohjelmistoon on lisätty nyt myös ruutuleikit pitkästä aikaa kun maa alkaa olla sula.
Ruutuleikkejä ollaan varmaan treenattu sitten viimeksi kesällä tai keväällä. Silloin treenit jäi paikanhaku-asteelle.

Key on kadottanut tauon aikana ruudun paikan, eikä sitä avuista huolimatta tajunnut kovinkaan helposti. Ihan sama mistä kohti lähetti, niin jämähti ruudun eteen. Kun vaan odotin, niin siirtyi sitten kyllä oikeaan paikkaan itsekseen tai uusintakäskylläkin. Kuitenkin huomasin pian, että odottelu ei tuota haluttua tulosta vaan alkaa muotoutua aivan vääränlainen toimintamalli, mikä täytyy nyt estää kehittymästä tuon vahvemmaksi. Vasta kun otin kosketusalustan + namit käyttöön tuli useita onnistumisia (eli suoraan ruutuun). Siinä on koira, jolle ruutu opetetaan nameilla. No sai se sitten pallopalkankin, kun juoksi normaalia kauempaa oikeaan kohtaan (vaikka se sinne vähän niinkuin karkasikin kun lähti juokseen ruutuun samalla kun kaivoin palloa repusta). On se vaan niin Hassu koiruus!

Go-Go oli "oppinut" tauon aikana ruudun paikan. Muutaman kerran väännettiin siitä juostaanko ruutuun etu- vai takaperin ;) Nopeasti hoksasi, et kannattaa juosta etuperin!

Sitten ruudusta seuraamiseen tuloja, Key on luonnonlahjakkuus, Go:ta täytyy vähän opettaa ;)

Keyn kanssa seuraaminen tuntui taivaalliselta pitkästä aikaa. Gon kanssa taas väännettiin sitten vähän enemmän sitä, että mitäs se seuraaminen nyt tarkoittikaan, kovin oli taas kiirettä ilmassa (kun se ruutukin siellä odotteli).

Ja tänään tehtiinkin tämän kevään eka pyörälenkki Saimin ja koirien kanssa kun käytiin antamassa lampaille sapuskaa...jotain kuvia tulee jossain vaiheessa..

Päivityksiä pitkästä aikaa!!

Joulut ja UudetVuodet on lusittu pienentyneellä kokoonpanolla ja kaikennäköistä on ehtinyt tapahtua, surullisia ja kivoja asioita, kuinkas muuten.

3 päivää edellisen blogi-päivityksen jälkeen tuli eteen se tilanne, että Wilman oli aika päästä paimentelemaan pilvilampaita. Hitto, että se otti koville, vaikka siihen päivään oli varautunut jo kesäkuusta lähtien kun lymfooma-diagnoosin tein. Wilma oli jo pidempään vahvoilla kipulääkkeillä varmuuden vuoksi, sillä vaikka Wilma ei missään vaiheessa ehtinyt ilmentämään kipua, niin uskon että sellaisia sillä varmasti olisi ollut ilman lääkitystä. Syöpä ei ole kivuton sairaus. Laihtuminen tietysti kuului taudin kuvaan, kuten myös suurentuneet imusolmukkeet, mutta muutoin Wilma säästyi muilta kliinisiltä oireilta. Vain viimeisenä iltana osa ruuasta jäi kuppiin. Joten, uskon pystyneeni ajoittamaan lopetuspäätöksen juuri oikeaan aikaan, vielä kun kaikki oli "niin kuin ennen". Wilma rakasti autoilua, ja torstaina 12.12 Wilma sitten pääsi viimeiselle matkalleen, ja Wilma sai nukahtaa kotipihassa rakkaiden läsnäollessa.






No sitten mukavampiin uutisiin, Gon pentuesuunnitelmat harppasivat ison askeleen eteenpäin loppuvuodesta, kun jo pitempään haaveissa olleen uroksen omistaja näytti vihreää valoa suunnitelmalle! Mä olen tästä niin onnellinen!! Yhdistelmästä enemmän omalla sivullaan.

Uusi vuosi meni meillä rauhaisasti kotosalla, kuten oheinen kuvakin puolestaan kertoo (kännyllä napattu puolen yön aikaan) Kuvassa Key on etualalla ja Go taaempana takan edessä vakiopaikallaan (koska siinä on lämmin ;)). Ja ei,  ne eivät ole rauhoitettuja ;)

Senna-mummukkakin, kohta 14vee voi oikein hyvin, ruokahalu ennallaan ;) Edelleen jaksaa lenkit nuorison matkassa, mutta pidemmän lenkin jälkeen saa sitten kevyttä hierontaa ja kipulääkettä varuiksi, kun joskus on ollut selkeästi kipeä. Ihan kunnon hikilenkeille mummukkaa ei tietty olla otettu mukaan ollenkaan enää pitkiin aikoihin.

Muutoin ollaan pääasiassa hinkutettu tokoa, ja Gon kanssa käytiin avoimen-luokan kokeessakin 19.1.

Tykkäsin tosi paljon Gon asenteesta kokeessa. Se oli tosi hyvin keskittynyt kehässä vaikka ennen meidän vuoroa ilmassa olikin havaittavissa kovastikin innostuneisuutta (Onneksi Go on hiljainen!). Go on tokossa enemmänkin sellainen, että jarrulla saa istua ihan huolella,,ei siis tartte "motivoida", joten tästä syystä kokeesta jäi tosi hyvä fiilis. Harmillisesti ykköstulos jäi 4 pisteen päähän.

Tässä pisteet ja kootut selitykset, harmillisesti videota ei ole

Paikkamakuu : 0 (tähän ei auta selitykset, ei oltu treenattu tarpeeksi,,piilo oli paikkamakuu-rivin jatkeena, joten Go oli sitten reippaana tyttönä ottanut hieman paremman asennon ja ryöminyt n. 1 metrin rivistä eteenpäin ja lisäksi kääntynyt vinottain piiloa kohti,,muutoin oli siellä pysynyt makuulla eikä häirinnyt muita) No nyt se on sitten otettava treeniin,,siis IHAN OIKEASTI,,eikä vaan olettaa!

Seuraaminen: 8,5 (Edisti, mutta sen olen sille jo aikaa sitten sallinut, sen pienen edistämisen siis ;) kontakti pysyi koko ajan, joka oli huippujuttu)

Liikkeestä maahanmeno: 10

Luoksetulo: 9 (Jostain syystä veti maihin jätössä,,,mutta stoppi huikeen hyvä..ja ok sivulle)

Liikkeestä seiso: 9 (mun kiertäessä Gon takaa oli liikauttanut etujalkoja)

Nouto: 9 (Luovutuksen jälkeen nousi seisomaan, mutta huomasi heti itse mokansa ja tuli takas perusasentoon)

Kaket: 10 

Hyppy: 10

Kokonaisvaikutus: 8

Yhteensä siis 156 p/200, no me mennään kokeilemaan uudestaan ensi kuussa ;)

Kuvia kokeesta (c) HausjärvenHaukut

Josko hiljaiselo vois päättyä, Kiitos!

Täytyypä yrittää viritellä tätä blogiakin pikkasen taas eloon. Hengissä siis ollaan toistaiseksi kaikki..
Kesän aikana saavutuksia ainoastaan paimennuksen saralla,,eli Key onnistui SBCAK:n kisoissa ajamaan radan läpi, heikoin pistein, mutta riittävästi kuitenkin saadakseen tunnuksen PPR1 ;) Hakukaari oli isoin ongelma, ja sen pistän täysin omaan piikkiini, en vain kertonut koiralle tarpeeksi hyvin mitä haluan sen tekevän..ja tietty ei olla päästy kauheasti niitä treenaamaan (koska en olisi pystynyt puuttumaan virheelliseen toimintoon omasta kunnostani johtuen). Eli ihan hyvin me silti Keyn kanssa vedettiin vaikka musta ei ollut yhtään apua kun olin 8:lla kuulla tiineenä, ja vain löntystelin siellä jossain  ;)

Hakuilua ja tokoilua sekä myös lammastelua jossain määrin siis jatketaan talven yli.
Josko vaikka pääsisi parissa tokokokeessa käymään kummankin kanssa talven aikana. Hakukokeeseen sitten ensi kesän aikana Keyn kanssa, nyt talven aikana hiotaan se ilmaisu loistoonsa ;)
Sitten ajatuksissa on astuttaa Go ehkä jo seuraaviin juoksuihin, urosvalintaa ei tosin vielä olla lyöty lukkoon..

Blogi hiljenee..

Tänään saatiin tieto, että meitä ei valittu nuorten koirien tokorinkiin, Onnea kuitenkin kaikille valituille, hienoja koiria olivat kyllä kaikki! Isoja virheitä oli ilmeisesti meikäläisen tahattomat vartaloavut, ja toki kuten aiemmasta päivityksestä käy ilmi, ne loppuasennot Keyllä muutenkin. Key oli myös turhan innoissaan kommentista päätellen, olen kyllä niin samaa mieltä.
Tämä päätös on kuitenkin ihan hyvä näin, sillä koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan, ja meillä nyt tilanne on se, että sitoutuminen tuohon rinkiin olisi mahdoton tehtävä. Niin ne tilanteet muuttuu, äkisti ja ennalta-arvaamattomasti. Samasta syystä tämä blogi hiljenee (ainakin toistaiseksi), sillä nyt täytyy panostaa niihin asioihin, jotka elämässä ovat kaikkein tärkeimpiä!

Nuorison tyylinäyte ;)

Tälleen me sitten pyöräillään pitkin kotiseutua ;) Menee kyllä aika kivuttomasti tuo kunnon kohotus tällä tavoin ;)

http://www.youtube.com/watch?v=0dKllYhsSao

Pyöräilykausi korkattu

No nyt kyllä päivitystä pukkaa, mutta lähinnä mielenkiinnosta halusin testata, saanko liitettyä tänne kuvan meidän tämän iltaisesta pyörälenkistä..ja miltä se sitten tulee näyttämään..

Ensi vuoden tavoitteista

Tämän vuoden kisat ja kokeet on käyty, joten hyvillä mielin voin suunnata ajatuksen ensi vuoden tavoitteisiin.
Keyn kanssa tavoitteena on tokossa TK2 ja ainakin yksi ykköstulos voivoi-luokassa ;)
Paimennuksessa pyritään korkkaamaan ainakin SBCAK:n kokeet ehkä loppukesästä.
Haussa tavoitteena on syksyllä HK1..Hyvällä mallilla ollaan, ja hyvin on edistytty, joten en pidä tätä mahdottomana ajatuksena, jos vaan treenaan ahkerasti!

Go-Gon kanssa tokossa tavoitteena alokas-luokasta ykköstulos ja mahdollisesti myös avo-luokasta. Seuraaminen on sinällään parantunut, että oikea paikka alkaa pikkuhiljaa löytymään, tosin ajoittain tulee äänekästä kommenttia ;)
Paimennuksessa pyritään korkkaamaan 2-luokka ja toivottavasti saamaan ihan kelvollinen tuloskin.

Sailan kanssa mietittiin, että josko sittenkin käytäisiin mummojen kanssa kesällä vielä yksissä toko-kisoissa. Wilman kanssa täytyy tietysti hyväksyä ne tosiasiat, että luoksetulossa se ei pysähdy ja seuraaminen voi olla liian innokasta. Mutta se voisi olla hauskaa kaikille..Mähän sanoin ja ajattelin silloin muinoin kun W oli n. 3 vuotias, että me saadaan ne ykköstulokset sitten kun se on vanha ja rauhoittunut, eli joskus yli 10-vuotiaana ;) Wilmahan täytti nyt marraskuussa 10 vuotta, mutta ei siitä rauhoittumisesta ole kyllä tietoakaan, joten tuskin niistä ykköstuloksistakaan ;)

Ja tietty yleisesti toivon, että kaikki mun karvaiset otukset pysyy terveenä.

Ai niin tämän vuoden tavoitteista

Eilen tuli mieleeni, että varmaan vuoden alussa oli jotain suunnitelmia/haaveita tämän vuoden tavoitteista..no vanhasta blogista ne sitten löysinkin ;) Tavoitteena oli TK1 ja BH kokeiden osalta..no voisin sanoa tämän tavoitteen täyttyneen, sillä olen nyt muuttanut mieltäni, enkä siis halua enää mennä ALO-luokkaan Keyn kanssa,,,,mua pelottaa ne paikka-makuut ;) Maastolajeissa eikä kylää paimennuksessakaan olla vielä päästy tekemään niitä "kisamaisia" treenejä, kun kummassakin on oikeastaan keskitytty siihen oikean asenteen löytymiseen, ennen kuin mennään harjoituksissa kovasti eteenpäin...no aika hyvin kuitenkin tavoitteet on saavutettu ja ne missä ollaan "jäljessä" tavoitteesta, niin olkoon se puolustus, että maastot ja paimennus ovat mulle uusia lajeja, joten kunnollisen pohjatyön tekemiseen vierähtää enemmän aikaa,,,,kun ei oikeen itsekään ole tiennyt mitä pitää opettaa ;)

Johdonmukaisuus

Innostuimpa pitkästä aikaa tokoilemaan vanhusten kanssa. Kumpikaan tiettävästi ei osaa käyttäytyä, jos toinen saa tehdä jotain. Siksipä niitä ei olekaan ikinä voinut treenata yhtäaikaa, toinen on aina ollut sisällä tai autossa. Senna sai aloittaa. Pyysin Sennan sivulle ja jo se sai Wilman lähtemään huilista ja juoksemaan Sennan ohi täysiä ja näykkäsemään matkalla. Alkuun ei auttanut kun käskin pistää huili. No Wilma pääsi sitten häkkiin odottamaan vuoroaan. Ihme kyllä se oli siellä hiljaa, hyvä niin. Senna oli aivan tukka töttöröllä, tärisi jäykkänä ja pupillit laajana..ihan tyypillinen Sennan mielentila tokossa siis..ja vähän tietty piti vinkua ja kehumisten aikana alkaa haukkumaan...pikkasen oli nupit kaakossa siis. Päätin olla tiukka ja johdonmukainen tässä asiassa, ei haukuta tai äännellä. Wilman vuorolla en saanut Wilmaa edes sivulle asti, kun Senna huutaa kurkku suorana ja on niin jännittynyt kuin vain olla ja voi. Puutuin joka ikinen kerta jos äänteli ja vahvistamalla pist huili käskyä samoin kuin paimennuksessa lie down käskyä. Aluksi se oli sellaista showta, kun huomautin Sennalle, Wilma alkoi juoksemaan ja näykkimään, jolloin molemmille piti vuorotellen kertoa miten ollaan. Kertaakaan en koiriin koskenut vaan omalla olemuksella kerroin, että moinen käytös ei sovi. Aluksi tein vain kaukokäskyjä Wilman kanssa (vinkui aika pahasti), ja kun Senna oli ollut hiljaa sai se palkaksi oman vuoron. Wilmaa täytyi huomauttaa, että sieltä huili vuorolta ei lähdetä paimentamaan Sennaa. Vuoroteltiin aika monta kertaa, mutta lopputulos oli se, että Senna seurasi häntä heiluen rentona (ei ole ikinä heiluttanut häntää kun on ollut niin kiesseissä), pupillit normaaleina ilman ääntelyä, eikä edes painanut yhtään, ja voin sanoa, että Senna ei ole IKINÄ seurannut noin hyvässä mielentilassa, sillä on ollut aina kuppi nurin. Uskomatonta! Wilman kohdalla ääntelyä ei esiintynyt liikkeille lähdöissä ja muutenkin se oli rento ja häntä heilui, ajoittain jopa seurasi lähes edistämättä, että taas tuli pieni ajatus, josko vielä joskus sittenkin kokeisiin,, Molemmat odottivat vuoroaan rennosti ja hiljaa, riitti että kuiskasin niille pist huili käskyn, Wilmakaan ei lähtenyt vaikka otettiin Sennan kanssa luoksetuloa. Lopuksi leikittiin pallolla vuorotellen ja toinen sai odottaa omaa vuoroaan, ja hienosti odottivat omaa vuoroaan. Kun vain olin johdonmukainen, homma näyttää toimivan, ja sen ihan oikeasti tuntee kun homma toimii, tulin niin hyvälle tuulelle ja samalla liikuttuneeksi Sennan asenteen muuttumisesta, että melkein itku tuli. Tuo Wilman paimentaminen on seuraava asia, joka otetaan työn alle tässä taloudessa..luulen, että sillä on iso merkitys Sennan hyvinvoinnille...parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;) Ja yllämainittuun treeniin meni n. 20 minuuttia. Toki kaikki mitä nyt saavuttettiin käytöksen osalta menee hukkaan, jos en jatka johdonmukaisella linjalla.
Ja juu, muutenhan nuo vanhukset on erittäin lepposia ja rauhallisia, hyvä että edes huomaa niitä. Mutta nuo treenitilanteet on ollut aina hankalia ja musta on tuntunut, ettei mulla ole keinoja vaikuttaa niiden käyttäytymiseen, koska mihinkään niska-pers-juttuihin en halua ryhtyä, eikä ne kyllä toimikaan ;) Voi kun joku olisi mulle kertonut aikaisemmin miten ollaan johdonmukaisia ;) Kiitos tästä kuuluu Cimalle!

Nuorison kanssa ollaan lenkit menty nyt pyörällä, koska potkasin varpaan oven karmiin, eikä sen kanssa oikein ole voinut kävellä. Lisäksi sormi on paketissa, joten remmissä ei voida mennä, kun sitten ei ole kättä millä jarruttaa ja koirat on lenkkeilytettävä kuitenkin ;) No en olisi uskonut vielä 2 kk sitten, että Key kykenee ravaamaan rauhassa vaikka toinen koira(Go-Go) juoksee edellä. Ei haittaa vastaantulevat juoksevat koirat, juoksevat ihmiset, metrin päästä juoksevat rusakot, mun ei tartte edes sanoa niille mitään koko lenkin aikana,,,me vaan mennään ja mulla on niiiiiin hyvä fiilis joka lenkin jälkeen <3

Paimennusta, kävelyä ja seuraamistreeniä

Tänään jälleen Somerolla paimenessa. Keylle kaksi kierrosta pyöröaitauksessa ja GoGolle yksi pitkä poispäin-ajo treeni laitumella. Molemmissa treeneissä vain 4 lammasta (ei ole tainnut näin pientä laumaa ollakaan pitkään aikaan,,,en tosin ole niitä aina aktiivisesti laskenut, mutta tuntui pienemmältä kuin yleensä).
Key oli hieman vallatomalla tuulella,, mutta parempaan suuntaan ollaan toki menossa,,saatiin onneksi lopetettua treenit jämptiin ajoon.
GoGolle otin hakukaaren tolppakoiran (M+Taimi) puolelta eli vasemmalta, vasemmalla puolella oli myös hieman kauempana häkki. No vaikka pyrin valmistelemaan hakukaaren huolella, meinasi se pirulainen leikata taas, pysäytys ja uusi fläkkikäsky, mitä noudatti hyvin (kiersi sen häkinkin), mutta jäi klo 9 kohtaan, eikä enää ottanut vastaan uutta flänkkikäskyä, vaan oli lähdössä ajamaan lampaita..., kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan, meinasi taas tulla sisään liian aikaisin, mutta pysäytyksen jälkeen teki kaaren loppuun asti lampaiden taakse, ja noudatti kerrankin hyvin maahankäskyä ja pysyi (tiesin sen lampaiden liikkeestä, tai siitä että sitä ei ollut ;) Pieni korjaus oikealle kuljetuksessa minulle, toimi ok. Kyseessä ei mun mielestä ollut nyt se, että olisi ottanut painetta tolppakoirakosta, sillä lampaita tolpalle kuljettaessa ei ottanut minkäänlaista painetta muiden käskyistä, vaan oli sitä vastoin täysillä menossa laitumelle,,,hienoa! Ehkä meistä on pikkuhiljaa rakentumassa jonkinlainen tiimi ;) Kyseessä voi toki olla se, että lampailla oli melkoinen veto vasempaan suuntaan, ja GoGo vaistosi sen, eikä siten halunnut ekalla kerralla mennä aivan taakse asti..ainahan se tasapaino ei ole siellä kello 12, näinhän vasta opin Ciman kurssilla,,,tai olen sen varmaan ennenkin kuullut ;) No en tiedä, mutta nyt saa tottua siihen, että mä en vaistoa lampaiden liikkeitä samoin kuin se, ja silti on toteltava ;) Sitten, poispäin aloittaminen oli yhtä pyörimistä, lampailla kova veto miljoonaan eri suuntaan ;) ja minä päästin Gon liian lähelle lampaita, jolloin nopea ohjaus ei vaan mun höpöttämänä onnistu, vaikka kuinka yrittäisin, ja seurauksena oli pahimmanlaista siksakkia ;) Go ei myöskään meinannut aluksi ollenkaan totella vasenta sisäflänkkiä, vaan aina pyörähti lampaiden taakse, ja oli tuomassa niitä takaisin minulle. Siirryttiin sitten hieman kauemmas, ja ei tosiaan päädytty ihan sinne minne oli tarkoitus. Treeni oli kuitenkin tosi hyvä minulle ja sain Gon ymmärtämään minun käskyjäkin. "triangelin"vaakasivun puolessa välissä alkoi jo sitten homma jotenkin sujumaan ja takaisinpäin tultiinkin hyvin suoraan, mutta kuitenkin kävellen (lampailla veto lampolaan)..Oli kiva lopettaa hyvään fiilikseen ;)

Keyn kanssa olen alkanut pitämään sille hieman tiukempaa kuria ja järjetystä myös kotioloissa...ei sillä, että sen kanssa olisi mitään ongelmia, mutta se tekee kaiken liikkumisen juosten ja tuppaa kyttäämään perheen muita koiria. Tässä olen nyt tehnyt päätöksen, että Keyn täytyy oppia malttamaan "kävelemään" ja olemaan kyttäämättä muita, piste! Ei varmaan ole muuten ikinä toivoa päästä sen pääkopan sisälle lampailla, jos en pysty siihen ilman niitä. No alku näyttää lupaavalta. Nyt ollaan siis kävelty sellaisia 7-9 km lenkkejä, ja tosiaan Keyn tulee kävellä mun kanssa vapaana rauhallisesti, eikä kaahottaa kytäten muita. Toteutus oli yllättävän helppoa, pitää vain asettaa ne rajat, ihan kuin lapsillekin ;) On muuten aivan loistava keino väsyttää 1v bortsu-uros ;) Poika joutuu oikeasti käyttämään niitä muutamaa duplo-palikkaa, lähes koko lenkin ajan. Nyt mennään vapaana ohi ihmisistä, koirista rusakoista yms. mitä nyt normaalilla pyörä/kävelytiellä tulee vastaan. Sen verran kytken hihnaan, jos suurempien autoteiden varressa kävellään. Muita positiivisia sivuvaikutuksia on, että Sennan henkilökohtainen reviiri on selkeästi pienentynyt ja mammat on muutenkin rennompia..hmm.. en olisi kyllä heti uskonut, että kun yhen kyttäykset lopetetaan koko laumahenki paranee kuin sormia napsauttamalla..

Muutama päivä sitten olin lopettamassa tokoilut ihan vallan tyystin. Keyn seuraaminen, oli jotenkin kovin vaikeaa, ja yritin sitten "imuttaa" jälleen, ja lopputulos oli, että eihän siitä mitään tullut..enemmän vaan koomailuksi meni,,,ja sitten menin itse siihen mukaan, ja yritin "innostaa" Keytä (varmaan vähän liikaakin), jolloin seuraamisesta ei enää todellakaan voinut puhua..koomailua, koomailun perään. Onneksi Saila hoksasi heti minkä kardinaali-mokan olin tehnyt. Key koomaili, minä helpotin/houkuttelin enemmän, eli oikein siis palkkasin koomailusta..voi ziisus taas meikäläistä! Sitten kovat keinot kehiin ja tyly linja, pienikin koomailu niin treenit loppu siihen ja pääse häkkiin katsomaan kun muita treenataan. No, sitten kestikin jonkun aikaa, ennenkuin Key pääsi häkkiin, kun ei sitten viittinyt heti koomaillakaan. Ehkä se ymmärtää puhetta ;) Tänään sitten ei mitään ongelmaa, kun en alun perin lähtenyt millään houkuttelu linjalla ollenkaan (ehkä sekin oli vähän kummissaan houkuttelusta ja koomaantui??), iltaruokanappulat taskussa, ja naks kun asenne ja paikka olivat hyvät, ja siinä se! Aivan huippua! Mentiin käännöksiä suuntaan jos toiseen ja pitempää suoraa,,,kaikki ok! Ehkä me ei sittenkään lopeteta tokoilua...ainakaan ihan vielä ;)
GoGolle myös seuruu-treenit,,no ne oli GoGota ;)

Keyn isä Tanskan TVA

Muutama viikko sitten Keyn iskästä Veam's Step alias Spot tuli Tanskan tottelevaisuusvalio, Hienoa! Vain 7 kk harjoittelulla, eli potentiaalia tähänkin lajiin pitäisi löytyä geeneistä ;) Tiistaina pääsin pitkästä aikaa tapaamaan Spotia livenä, kun oli astutusreissulla täällä Suomessa, treffit oli Tending Airbornen kanssa ;) Edelleen Spot oli aivan hurmaava! Lenkkeiltiin paikassa, missä oli mahdollisuus Keyn ja Spotin lempipuuhaan eli uimiseen. Key on aivan hulluna nykyään uimiseen. Muutama viikko sitten, se tajusi uimisen idean, eikä sitä nyt meinaa saada vedestä pois ollenkaan. Ja Key nimenomaan ui uimisen ilosta, ei tarvii keppiä tms. heittää, Key vaan ui pitkin poikin keskellä lampea ;) Muutama räpsykin tuli otettua. Seuraneitinä oli tietty Go-Go!

Key ja Spot lempipuuhassaan ;) 

Handsom!

Yhteisposeeraus

Kerran viikossa ollaan käyty paimenessa, Go-Gon kanssa testattiin viikko sitten I-luokan rataa, ja kai se sen haltsaisi, jos vaan meikäläinen pysyy mukana. Lampaat saatiin pieneen häkkiinkin hyvin, mutta sitten jouduin antamaan hieman tukea, jotta saatiin lampaat pois. Eilen sitten tehtiin häkitys isompaan, perusrata-häkkiin, ja tässä lampaat saatiin sisään ja ulos oikein mallikkaasti. Poispäin ajossa oikea sisäflänkki oli jotenkin tahmea, ja kovin helposti siirtyisi lampaiden taakse. Laitumella nämä onnistuivat jotenkin paremmin. Siellä otettiin hakukaaria tolppaihmisten kanssa, ja hyvin meni. Yhden kerran lähti huonosti, mutta otin takaisin, niin jo oli tyylikäs kaari. Hieman taas oli huomattavissa, että paineistuu toisten käskytyksestä, varsinkin suullisesta lie down-käskystä. No ei kuitenkaan juossut pois..kyllä se noihin tottuu ;) Keyn kanssa treenit olivat sekavan tuntuiset, johtunee siitä, että saatiin taas uusia ideoita, ja mulla kestää hetki sisäistää ne. Kimmo otti jokusen kuvan todistusaineistoksi, että kyllä se Key jotenkin paimentaa ;)

Sailan kanssa käytiin pari ?? viikkoa sitten jäljestämässä. Tein itse Keylle jäljen, kuivahkoa kangasmetsää, ikää noin 1,5h. Jäljelle lähtin n. 2 metrin päästä, siten että jälki lähti suoraan..näitä vauva-treenejä siis. Jäljellä oli nappuloita koko matkalla, pari lihapulla purkkia ja lopussa kissanruokaa ja lelu. Pituutta kai joku 100-150m. Ensin lähti ihan vinoon, joten kun se oli edennyt sen 10 metriä kutsuin takaisin ja otettiin uusi lähtö. Jäljestys kivan oloista ekalle purkille asti, toinenkin purkki löytyi melko kivasti, mutta vikalle mentiinkin sitten jotain kiertoreittiä ja Key löysi ne lopuksi varmaan ilmavainulla. Mun mielestä nuo purkit sekoittaa liikaa ja purkeilta lähtö on huonoa, tuntuu ettei se oikein saa jäljestämisestä enää kiinni. Jatkossa vahvistetaan jäljestämistä, eli jälki ilman välipurkkeja ja loppuun vain lelu ja se oli sitten siinä...Eikä jäljellä olevat nappulatkaan auttaneet asiaa juurikaan, ei tainnut syödä niitä yhtään...miksi edes pidän niitä siellä, ehkä itseäni varten..mutta parempaan suuntaan taas kyllä mennään. Ja hinku jäljelle on tosi kova, vetää siis ihan täysiä.

Jäljestystä, paimennusta ja yleistä touhuamista

Tiistaina tein Keylle jäljen meidän lähimetsään. Jälki lähti suoraan eteenpäin noin metrin päästä lähetyspaikasta. Tällä kertaa en tainnut laittaa nameja alkuun. Yksi purkki ja leluja. ikää pyörälenkin verran eli n. tunti ;) Ekalla lähetyksellä ei löytänyt jälkeä, toisella sitten paremmin (ehkä jarrutin liinasta enemmän, en tiedä). Purkki ja eka lelu löytyi hyvin, lelu palkkauksen jälkeen oli jokseenkin kummissaan että vieläkö jatketaan ;) Toinen lelu löytyi, myös mutta aikamoisen kaartelun avulla. Sitten ei enää jälkeä löytynytkään :( Voi olla, että luovutin liian aikaisin. Ehkä nuo lelu palkat sekoittivat sen sittenkin..vielä en luovuta ;) vaan seuraava on sitten oikeasti kunnon namijälki, jos nappulat ei riitä niin laitetaan sitten vaikka kokonaisia lihapullia,, on se sitten kumma jos ei noilla eväin ala idea taas löytymään ;) Key on jotenkin ollut tosi hukassa tämän jäljestämisen suhteen,, intoa sillä on mutta tuntuu ettei se löydä jälkeä?? Taitaa olla hakuilun hajunhaut sekoittaneet myös pakkaa..ensi kerralla jos eksytään hakumetsään niin teen haamuja tai jotain..me ei enää hakumetsässä liinan kanssa mennä..piste! (paitsi sitten joskus tulevaisuudessa näytölle ;) ).

Go pääsi etsimään loput kaksi lelua, ja hyvin löytyi ;)

Keskiviikkona oltiin paimenessa. Go muisti viime kerran tapahtuman ja oli hyvin epäileväinen alkuun. Tein nyt niin, että pidin Gon autossa silloin kun tiesin, että menossa oleva koirakko saattaa käyttää kovia käskyjä, muutoin se sai hengailla vapaana. Ekan kierroksen jälkeen se olikin selkeästi reippaampi ja hengasi meidän kanssa ihan vapaaehtoisesti ;) Eiköhän se siitä.. Todennäköisesti episodista johtuen, otti selkeästi painetta myös pellolla toisesta koirakosta, mutta tästä päästiin heti toisella yrittämällä yli..aikaisemminhan se ei ottanut mitään painetta toisesta koirakosta.
Keyn kanssa sisäflänkkejä tjn. yleistä sekavaa pyörimistä aitauksessa ja toinen kierros laitumella ison lauman kanssa. Kyllä ne kaaret alkoikin vähän aukeamaan, ja hienosti kaarsi yli tasapainopisteen ottaakseen koko lauman haltuun.

Tänään sitten oltiinkin katsomassa ja kuvaamassa videolle Maron möllitoko suoritus. Möllitoko oli Hyvinkään koira-areenalla, hallissa. Siellä oli melko tiivis tunnelma, oli paljon ihmisiä, koiria ja hälinää. Key oli aivan mahdoton kun odotteli mun kanssa Maron suorituksen ajan, ei meinannut niin millään pysyä nahoissaan ja olisi halunnut tervehtiä ihan kaikki..aargh. No positiivista tietenkin on, ettei se ole aggressiivinen kenellekään, se on jotenkin hassu kun ei osaa pelätä mitään. Lisäksi se vinkui, varsinkin kun Saila palkkasi Maroa kehässä..sitten mentiin ostamaan kahvit, ja jätin Keyn pöydän viereen huilimaan vapaana, no siinä pikkuinen oli oikein mallikkaasti, ja ei haitannut vaikka ihmiset ja vieraat koirat kävelivät yli (siis kirjaimellisesti) makasi sen verran keskellä kapeaa käytävää, eikä vinkunut..Superia! Toisaalta me ollaan rauhoittumista treenattu koko lailla niin, että jätän Keyn johonkin, en siis ole sen vieressä..ehkä täytyy alkaa treenaamaan sitäkin, koska se oli aivan mahdotonta menoa ;)
Go kävi myös hallissa ja ei ollut moksiskaan, kävi rauhallisesti makoilemaan. Leikittiin hieman ja sitten kun tokokehä loppui, käytiin tekemässä hyppy...ei ilman näyttämistä tajunnut mitä tarkoitin, mutta hyppäsi sitten kuitenkin ja sai pallon palkaksi. Vinkumista ei esiintynyt ollenkaan, hienoa!

Ai niin...isännälle kertotaulua!

Tässä yksi ilta kun olin töissä, ja isäntä oli käyttänyt koirat iltapissalla ja mennyt sitten jo makkarin puolelle.. Senna alkoi haukkumaan "erikoisesti" ja isäntä sitten katsomaan, että mitä se nyt haukkuu. Senna oli vierashuoneen sängyn päällä ja katsoi ikkunasta ulos. Isäntä sitten myös katsomaan, että mitä siellä on,,,niin Wilmahan siellä keskellä pihaa seisoskeli ja ihmetteli missä kaikki ovat,,Wilma oli siis ulkoistettu! Tämä ei sinällään ole mikään ihme, kun Wilmallahan on tapana hiljakselleen ja huomaamatta lönkötellä "omille teilleen" eikä aina ihan just niin välitä kutsuistakaan ;) Mutta on tuo meidän Senna kyllä niin viisas!! Ilman sitä Wilman ulkoistaminen olisi kestänyt sen tunnin pitempään (ennen kuin tulin kotiin). Onneksi se on vielä täällä pitämässä meistä huolen, Ihana Senna!!

Jutut jatkuu täällä,,,

Viime päivityksestä onkin aikaa jo jonkin verran. Kyllästyin vuodatuksen tylsään ulkonäköön,,,täällä siis jatkuu tarinat meidän jengin menosta!
Nyt tuleekin sitten pitkä päivitys..

Ensinäkin meillä on uusi perheenjäsen niin kuin tuosta sivupalkista näkyy,,,ihana prinsessa Go-Go. Kotiutuminen on sujunut mielestäni hyvin eikä ongelmia ole ollut. Voin kyllä ehdottomasti suositella kaikille tällaisen peruskoulutetun nuoren aikuisen koiran ottamista, sisäsiisti, ei tuhoa paikkoja ja osaa muutenkin käyttäytyä,,,Go-Go muun muassa käy samantien huilimaan kun mitään ei tapahdu,,erittäin toivottu ominaisuus bordercolliella mielestäni. Ollaan pääasiassa tutustuttu toisiimme leikin varjolla ja jonkun verran olen tokoillut Gon kanssa. Hienosti tekee perusasiat, ja nyt sitten vain tarvitsee hieman kiillottaa niin päästään kokeisiinkin,,,ehkä ;) Tässä muutamia kuvia ihanuudesta <3 

Keyn kanssa tehtiin 2 viikkoa sitten ensimmäinen jälki, no siitä ei sen enempää, kuin että menin ja pilasin itse alun täysin, kun unohdin mistä se jälki oikeasti meni (ollaan tehty sen verran lyhyttä pätkää, että olen olettanut itseltäni, että voisin muistaa edes sen verran), Key kiskoi ihan ryömimällä eteenpäin puun oikealta puolelta ja olin itse varma, että jälki kulki puun vasemmalta puolelta,,,lopulta Key antoi periksi ja tuli puun vasemmalta puolelta kovasti mennen siksakia, että missä jälki,,,sitten huomasinkin, että se ensimmäinen purkki oli puun oikealla puolella..että opetan sitten koiran jäljestämään kiskomalla sen pois jäljeltä...mrrr! No loppu jälki meni joten kuten jälkeä pitkin kuitenkin...

Muutaman viikon takaa paimennustreenivideon linkki tulee tähän, jahka ennätän,,

Keyllä eilen paimentreenit, ja tulin hyvin onnelliseksi, asenne alkoi olla lähes koko ajan oikeanlainen, josta sitten seurasi ihanan laaaaajat kaaret. Tulihan siinä omalta osalta sähellystäkin taas jonkin verran, mutta pitkään aikaan ei ole tuntunut näin kivalta...ollaan taas päästy askel eteenpäin. Ensi kerralla jatketaan poispäin ajoa varten tarvittavia sisäflänkeiksi (kai? ;) ) kutsuttavia juttuja...mä ite oon niin hidas välillä, kun täytyy suuntiakin jäädä oikeen miettimään pidemmäksin aikaa ;)

Tänään Keylle vuoden toinen jälki, joka oli Keylle ensimmäinen täysin namiton jälki. Matkaa oli ehkä n. 200 m, 4 purkkia ja kaksi jonkinmoista suoraa kulmaa oikealle, ikää jäljelle kertyi 1,5 tuntia. Jana oikealle, nosto oli aivan täydellinen, reagoi jälkeen heti, nenä painui syvemmälle, lähti oikeaan suuntaan ja matka jatkui hyvinkin askel-askeleelta tyyppisesti...kunnes vauhti sitten hieman kasvoi, kun annoin liinasta myöten ja tuli jonkun verran siellä täällä siksakkia jäljellä. Kolme purkkia ilmaistiin, autoin sen verran, että annoin maahan-käskyn kun oli ne selkeästi löytänyt (se tuntuu olevan unohtunut jonnekin), yhdestä purkista meni vauhdilla yli, ja sen keräsin sitten vain mukaan. Mutta täytyy sanoa, että kerrankin tuli sellainen fiilis, että tässä jäljen treenaamisessa voi olla ehkä jotain järkeäkin Keyn kanssa ;) Erittäin hyvät treenit Keyn kanssa tällä viikolla.

Olohuone-esine-treenejä jatketaan edelleen lähesä päivittäin...edistymisestä en nyt tiedä, kun se riippuu esineestä ;)