Key HK1

Eilen oltiin toisessa elämämme hakukokeessa Somerolla. Kokeessa oli joka osiossa omat tuomarit, joten koe oli nopeasti viety läpi. Arvonnassa saatiin numero 7, eli tottiksessa oltaisiin ensin suoritusvuorossa.
Meidän koe alkoi kuitenkin esineruudulla. Alue oli tasainen, joskin jonkin verran risukkoa maassa, ja näkyvyys hyvä. Key oli ensimmäinen koira ruudussa. Lähetin oikeasta kulmasta. Key lähti hyvin, reippaasti, mutta ei kaahottaen kuitenkaan, ja mielestäni näytti olevan ihan työskentely moodissa. Tällä lähetyksellä kiersi alueen rajat. Takaisin tullessa kysyin, että missäs on?, Key kääntyi ympäri ja lähti takaisin ruutuun, joskin ei paljon ehtinyt upota n. 3 metriä, kun kääntyi takaisin polkua kohti haistellen. Tässä jo mietin, että mitä hemmettiä, ei se ennen toisten koirien hajuviesteistä ole ollut kiinnostunut hommissa ollessaan. Tokihan ajattelin, että polkua pitkin on mennyt jokin toinen koira jossain vaiheessa. Mutta onneksi pidin suuni kiinni, poika tarkensi ja otti esineen kiven takaa, joka oli aivan etureunassa. Luovutti reippaasti, mutta esine tippui jalkoihini. Tästä tuomari ei kuitenkaan vähentänyt, vaan siitä, että oli ekalla kiekalla ohittanut esineen reagoimatta siihen. Totesi vain, että tuossa vauhdissa ei ehtinyt haistella. Mutta Key ei tosiaankaan ollut tyypillisessä juoksumoodissaan, josta olen tyytväinen. Esineistä siis 29/30p.

Seuraavaksi tottikseen. Parina oli mukava flätti, jota ohjasi tuttuni.
Omaa vuoroa odotellessa, edellisen parin ohjaaja antoi koiralleen "eteen" käskyn, ja siinä se sitten pakka varmasti hajosi. Ilmoittautumiseen Key kiskoi hihnassa, eikä ollut ollenkaan "hallinnassa". Se oli niin koko ajan menossa eteenmenoon ettei tosikaan, ja kun lupaa ei tullut niin toki siitä aiheutui koomajumitus. Kyttäsi ihan kaameasti eteenpäin ja edisti ensimmäisessä suorassa,,aivan kaameeta, ja itselle aivan totaalinen yllätys. Pysyvästä kontaktista ei tietoakaan, jotain hätäisiä vilkuiluja. Jouduin antamaan useita käskyjä. Täyskäännöksen jälkeen sai juonesta jälleen kiinni, mutta seuraaminen oli todella edistävää. Nyt menee seuraaminen ja jumitusta aiheuttavat häiriöt korjauslistalle.
Liikkeestä istuminen ookoo, joskin olin sitten antanut käsiavun.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, hieno ja tuomarikin kehui, että tästä tulee tosi näyttävä, kunhan saa sen lopun törmäyksen pois. Nyt siis törmäsi aika kovaa.
Tasamaa nouto ok.
Hyppynouto, hieno ilmava ja varma menohyppy, sitten kapula hukkui pitkään nurmikkoon ja Key joutui sitä hetken etsimään. Tässä sitten huomasi, että liike ei ole vielä kovin varmalla pohjalla, sillä Key lähti kapulan löydettyään viemään ensimmäiselle näkemälleen ihmiselle, joka sattui olemaan tuomari. Siinä sitten vähän katsottiin toisiamme tuomarin kanssa, mutta sitten Key hokasi, että oho väärä tyyppi ja toi kapulan mulle. Tuomari sanoi jälkikäteen, että oli mukavaa, etten ollut vihainen koiralle. No eihän sille voi olla ;)
A-este nouto: lähti varovaisesti, eikä ekalla päässyt yli, ei kuitenkaan mennyt sieltä mistä aita on matalin, vaan otti uuden kiekan vauhtia ja meni yli, tässä vaiheessa menin sanomaan turhan ylimääräisen käskyn, koska se olisi todennäköisesti mennyt ilman käskyäkin. Olen tähänkin tosi tyytyväinen, se ajatteli!! Paluussa sitten oli taas viemässä katseesta päätellen alkuun tuomarille sitä kapulaa, mutta sitten huomasi minut ja toi kapulan, mutta ei esteen kautta.
Eli näihin esteisiin nyt rutiinia ja häiriöihmisiä lisää, eipä taas tätäkään osannut ajatella mitä voi sattua ;)
Eteenmeno olikin sitten omalla kriteereillä ok, lopussa lähti hieman kaartamaan paikkamakuutörppöjä kohden, jotka olivat siis lasten hiekkaämpäreitä (muistuttavat kovasti siis ruutumerkkejä), maahan ekasta käskystä, mutta tuomari kommentoi maahanmeno käskyäni, se oli liian kaksiosainen.
Paikallamakuu erinomainen. Joskin perusasentoon nouseminen oli taas jumitusta niin, että myös takapäänousi. Tätä tuomari ei sitten nähnyt.
Yhteensä 75p. Esteissä ollaan edistytty kun on treenattu, yllätysyllätys. Mutta niiden treenaamisen ohella seuraaminen on hajonnut.

Sitten henkilöetsintä.
Rata, tai se about puolikas mikä siitä nähtiin, oli hyvin haastava. Vasemmalla korkeaa pystysuoraa kalliota, lähetys kohtaa sai siis oikeasti etsiä. Oikealla ryteikköä ja kallion railoja.
Ensimmäinen lähetys vasemmalle etukulmaan. Tämä oli tyhjä. Sitten oikeaan etukulmaan, joka oli ryteikkoä. Sieltä löytyi maalimies kallionrailosta. Näytölle mennessä piti liukua pyllymäkeä alas, jotta pääsin irroittamaan liinan. Hienosti Key makasi mm edessä, vaikka mamma harrasti extreme urheilua. Takaisin keskilinjalle, ja sitten edettiin että löysin edes jonkin moisen kohdan mistä koiran oli mahdollista päästä kalliolle, jotakuinkin etenemällä suoraan. Vastaavasti katsoin, että oikealla puolella on sopiva kohta lähettää seuraavaksi. Key kiipesi hienosti kalliolle ja hävisi näkyvistä. Etenin pistolla vain vähän, sillä kallio näytti jatkuvan (näkyvyyttä haittasi tiheä kuusimetsä ennen kalliota). Ja sieltä poika tuli taas rullan kanssa. Näytölle vei minut sieltä kallion päältä, ja maalimies löytyi n. 10 metriä radalta eteenpäin, alhaalta kallion reunalta. Tätä ei tosiaan näkynyt keskilinjalta, että kallio loppuisi noin pian. Taas pyllymäkeä alas piilolle. Hienosti meni siis, ja olen tosi tyytyväinen Keyhyn..haastavassa maastossa se meni sinne minne näytin! Viimeisen piilon näytöllä tuomari jo mietti, että mihin mahtaa Key mut viedä, koska keskilinjalta pääsi suoraan piilolle vanhaa metsätietä pitkin kallion loputtua. Mutta Key ei ollut mennyt sitä kautta, joten se ei tiennyt että helpompikin reitti oli olemassa.
Tuomari kehui kovasti koiraa, että se on todella hieno koira!! Tulipas hyvä mieli.
Molemmat tarvittavat mm löytyi, ilmaisuissa ei mitään vikaa. Ja työskentelyä ei nyt kovasti päässyt näkemään, mutta tosiaan ollessamme päivän toiseksi viimeinen koira, Key oli ensimmäinen koira joka meni vasempaan etukulmaan suoraan kallion päälle, joten tämän perusteella myös työskentelystä täydet. Eli Henkilöetsinnästä täydet 170p.
Yhteensä 274p, HK1 ykköstulos ja vielä päivän parhaat pisteet ykkösluokassa, joten pystikin saatiin!

Keyn hakukoe 14.7

Keyn kanssa korkattiin hakukokeet, ja samalla oli myös itselle ensimmäinen palveluskoirakoe. Rauniokokeissa on tullut aikoinaan kyllä pyörittyä.

Koe oli iltakoe ja alkoi maastoilla, ensin haku sitten esineet.

Kahdesta ykkösluokan koirasta Key oli ensimmäisenä suorittamassa (kokeessa oli myös 2- ja 3-luokan koiria).
Hakuun ilmoittautumisessa Key kääntyi katsomaan oikealle, mutta lähetin sen sitten vasemmalle etukulmaan. Upposi hyvin, mutta kun ei saanut hajua, niin kääyntyi radalta ulos leiriä kohti. Tuli heti kutsuttaessa pois (tästä varmaan lähti työkentely pisteitä). Sitten lähetys oikealle etukulmaan, josta maalimies löytyi umpparista. Ilmaisu hieno ja hallintakin piilolla hyvää. Tässä vaiheessa en ollut edennyt radalla kuin ehkä 10-15 metriä, joten siirryin radalla eteenpäin jonkun verran. Key upposi hyvin, kääntyi radalla eteenpäin ja katosi näkyvistä..sen verran päättäväisen näköisenä, että odottelin hetken,,juuri kun oli huutelemassa sitä (en siis ehtinyt vielä), Key tulee rullan kanssa. Avopiilo vasemmalla pitkällä (ihan en ole varma oliko jo takakulmakin peräti). Jälleen kerran ilmaisu ja hallinta hyvää. Se oli siinä , 3 pistoa,,en tiedä paljonko aikaa kului, mutta ei varmastikaan montaa minuuttia. Lopuksi tuomari sanoi, että näytöille pitäisi mennä hitaammin, että kolmosluokassa joku muu tuomari voi käskeä kävelemään, vaikka hänellä ei sisu riitäkään siihen. Hausta yht. 168/170p..muistelisin, että nuo kaksi pistettä lähtivät työskentelystä.
Sitten esineruutu, meidän tämän hetkinen murheenkryyni. Alue tuli Keyn osalta juostua useampaankin kertaan läpi, ja välillä käytiin ulkonakin alueelta. Varmaan ihan viime minuuteilla nousi esine oikeasta reunasta n. puolisyvyydestä. Esineen napattuaan, tuo sen reippaasti ja vauhdilla minulle (josta tuomari oli mielissään), luovutus korrekti ilman pureskeluita. Tästä 27/30p (pistevähennykset jälleen työskentelystä= juoksentelusta).

Tottiksessa meidän vähiten treenatut ja epävarmimmat liikkeet olivat esteet. Tassuvaivan takia, ei niitä oltu päästy treenaamaan, ja ennen tassuepisodia (= keväällä) ne olivat vielä hyvinkin vaiheessa. Sitten vielä viikkoa ennen koetta, Key meni ja kolautti jalkansa hyppyesteeseen, niin että tuli kolmella jalalla alas,,varasti kuitenkin palkkalelun ja rallatteli kentällä kolmella jalalla. Ilmeisesti oli vain kolahdus luukalvoon, sillä ontuminen meni nopeaan ohi ja oli jo illalla normaali. Tämän tömärin jälkeen Key oli tehnyt ennen koetta vain yhden hypyn ja senkin ilman kapulaa (koska ohjaaja on pelkuri ;)), mutta tämä hyppy oli kuitenkin ookoo. A-este on ollut myös hyvin vaiheessa, ja helposti on lähtenyt kiertämään.
Mutta kuitenkin takaisin kokeeseen.
Seuraaminen omalla mittapuulla hienoa, tuomarin mielestä se antaa hieman levottoman kuvan, ja treenikaverit sanoivat, ettei se istunut kertaakaan kunnolla alasasti (tätä ei tod. nää itse), joten seuraamisesta erittäin hyvä arvosanaksi. Ei tainnut kontakti tippua kertaakaan, hieno Key! Liikkeestä istuminen menee täysin omaan piikkiin,,sanoin käskyn eritavalla ja lisäksi heilautin kättä, joten Key meni maihin. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, varmaa pässinlihaa, joskin törmäsi, tuomarin mielestä tämä oli kuitenkin pieni kauneusvirhe kun tuli niin lujaa. Olisiko ollut erinomainen/erittäin hyvä? Tasamaa nouto oli siisti, olisiko tämäkin ollut erinomainen/erittäin hyvä? Hyppynoudossa heitin kapulan korkealta ja aika lähellle estettä. Key lähti hyvin, mutta hidasti ennen estettä, arpoi miten pääsee yli, ja lopulta kiersi, ja myös takaisin tuli kiertämällä. A-esteellä akka heitti sitten kapulan täysin esteen ala-osaa päin, kauhea mikä pamaus siitä lähtee. Uusinta heitolla kapula saatiin esteen toiselle puolen, mutta Keyn teki samoin kuin hyppyesteellä, kiersi mennen tullen.
Eteenmeno oli hieno (en muista milloin tätäkään olin viimeksi ottanut) lähti täysiä ja suoraan, käskystä heti alkoi jarruttamaan, mutta jäi seisomaan, toisella käskyllä meni maihin. Tästä arvosana muistaakseni hyvä. Yhteensä 61p, ja koulari jäi esteiden takia saavuttamatta. Tiesin, ettei Key osaa esteitä, joten olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tulokseen, muutenhan Key oli aivan mahtava!!

Esineruutu on vaiheessa, joten ei me mitään siellä kakkosessa tehtäiskään. Hakumettässä jatketaan treenejä tavoitteena se kakkosen rata,,ei ole järkeä siellä jäädä junnaamaan paikoilleen. Esineet ja esteet kuntoon, ja seuraavat koitos onkin sitten 13.9 Somerolla.

Pentublogi..

löytyy osoitteesta : gotauno.blogspot.fi

Siellä seurataan pentueen kehitystä aivan alkumetreiltä luovutukseen asti. Ja tämän jälkeen sieltä voi lukea pentujen kuulumisista uusissa kodeissaan.

Go-go:n juoksut alkoivat ;)

Elikkäs illalla huomasin sitten juoksujen alkaneen, mitä vähän jo viikon verran ainakin uumailinkin, kun merkkaili sen verran tiheään.
Elikkäs astutus tapahtunee maaliskuussa, ja nopeesti laskettuna pentuja syntyy sitten toivottavasti toukokuussa ja luovutuksessa ne olisivat sitten heinäkuussa ;)
Erillistä pentublogiakin availen lähiaikoina.

Ruutuleikkejä ja muita kuulumisia

..eikä Gon juoksut ole vieläkään alkaneet.

Mutta otsikon aiheeseen..  ohjelmistoon on lisätty nyt myös ruutuleikit pitkästä aikaa kun maa alkaa olla sula.
Ruutuleikkejä ollaan varmaan treenattu sitten viimeksi kesällä tai keväällä. Silloin treenit jäi paikanhaku-asteelle.

Key on kadottanut tauon aikana ruudun paikan, eikä sitä avuista huolimatta tajunnut kovinkaan helposti. Ihan sama mistä kohti lähetti, niin jämähti ruudun eteen. Kun vaan odotin, niin siirtyi sitten kyllä oikeaan paikkaan itsekseen tai uusintakäskylläkin. Kuitenkin huomasin pian, että odottelu ei tuota haluttua tulosta vaan alkaa muotoutua aivan vääränlainen toimintamalli, mikä täytyy nyt estää kehittymästä tuon vahvemmaksi. Vasta kun otin kosketusalustan + namit käyttöön tuli useita onnistumisia (eli suoraan ruutuun). Siinä on koira, jolle ruutu opetetaan nameilla. No sai se sitten pallopalkankin, kun juoksi normaalia kauempaa oikeaan kohtaan (vaikka se sinne vähän niinkuin karkasikin kun lähti juokseen ruutuun samalla kun kaivoin palloa repusta). On se vaan niin Hassu koiruus!

Go-Go oli "oppinut" tauon aikana ruudun paikan. Muutaman kerran väännettiin siitä juostaanko ruutuun etu- vai takaperin ;) Nopeasti hoksasi, et kannattaa juosta etuperin!

Sitten ruudusta seuraamiseen tuloja, Key on luonnonlahjakkuus, Go:ta täytyy vähän opettaa ;)

Keyn kanssa seuraaminen tuntui taivaalliselta pitkästä aikaa. Gon kanssa taas väännettiin sitten vähän enemmän sitä, että mitäs se seuraaminen nyt tarkoittikaan, kovin oli taas kiirettä ilmassa (kun se ruutukin siellä odotteli).

Ja tänään tehtiinkin tämän kevään eka pyörälenkki Saimin ja koirien kanssa kun käytiin antamassa lampaille sapuskaa...jotain kuvia tulee jossain vaiheessa..

Kaikenlaista pientä puuhastelua..

Nyt kun ei ole kisoja tai kokeita kellään tiedossa hetkeen, niin ollaan otettu treeniohjelmaan kaikkea pientä, uutta ja haastavaa mutta ilman sen ihmeempiä paineita.

Lenkillä ollaan alettu harjoittelemaan etsintä-kokeen pudotettua. Esineenä on ollut mun hanska. Jostain syystä tää on mennyt jakeluun molemmille, Keylle ja Golle, tosi nopeasti. Enää ei tartte mitenkään erityisemmin "viritellä" tai näyttää mihin se hanska putoaa, vaan vihjesana "pudotettua" riittää. Varsinaisena käskysanana on "mikäjäi". Molemmat lähtee täysillä ja hakevat n. 50 metristä.

Sitten kotosalla ollaan puuhasteltu tunnari juttuja..eli "omaa" on etsitty törppöjen alta, merkaten nenäkosketuksella. Ja sitten sitä omaa olen piilottanut olohuoneeseen, josta se on sitten etsitty ja tuotu mulle. Kapulanpito ei ole kovin kaunis kummallakaan, ja helposti sellainen löysä (kapuloihin ei silti juurikaan tule hampaanjälkiä). Key alkoi tajuamaan törppöjuttua vasta sen jälkeen kun ensin oltiin tehty olkkaritreeniä, joten sitä täytyy tehdä aina alkuun. Pelkistä törpöistä se meni sekaisin, ja alkoi tarjoamaan tassukosketusta ja päätä,,,vaikka yritin niinkin, että nami oli siellä kapulan kanssa törpön alla, mut Key varmaan luuli sitä joksikin "häiriötreeniksi" eikä edes lähtenyt yrittämään ottamaan sitä namia. Nuo molemmat oppii niin nopeesti, ihan kerrasta, että taktiikkaa oli vaan muutettava jotenkin, jotta sai esiin sen halutun toiminnon. Keyllä auttoi siis nuo olohuonetreenit, sit se jotenkin hiffas sen, eikä apunameja enää tarttettu. Gon kanssa käytin muutamaa apunamia törppöjen ulkopuolella alkuun, jotta sain sen haistelemaan. Go hiffas heti (johtuu varmaan siitä, et se on narttu ja Key on putkiaivoinen uros ;) ) juonen ja törppöleikki onnistuu jo hyvin. Parin treenikerran jälkeen Golle pystyi lisäämään tyhjiä törppöjä useita, ja se tajus etsiä sitä kapulaa niistä. Seuraavaksi Golle otetaan mukaan 1 vieras ja 1 oma kapula törppöjen alla.. Key jatkaa pelkällä omalla kapulalla, kunnes tajuaa törppöleikin ihan aikuisen oikeasti, koska nyt saattaa aina väliin tarjota nenäkosketusta myös tyhjään törppöön, joten se ei selkeästikään ole vielä ihan hiffannut asian jujua.

Sitten päätin opettaa Golle sivulle tulon myös takaakiertäen, joten sitä ollaan nyt treenitty..sitkeässä on tuo edestä kiepsahtaminen.

Ruutuleikitkin aloitellaan pikapuoliin, kunhan nuo maat sulavat tarpeeksi.

Ja sitten lopuksi tietty kaikista jännittävin asia, eli Go on alkanut tekemään juoksuaan, joten se varmaan alkaa päivänä minä hyvänsä. Karvat on tiputettu,,nyt merkkaillaan useammin ja perheen muut koirat alkavat näyttää lievää kiinnostusta Gon takapäätä kohtaan ;) Jännää!!!

VOITTAJA ainesta..

..Meinaan Go-Go Tokossa.

Sunnuntaina oltiin jälleen kokeessa Veikkolassa, ja ykköstuloshan sieltä napsahti, huippupistein ja luokkavoitolla, ja tais se Kunniapalkinnonkin saada. Palkinnotkin olivat hyvät, nimittäin 12,5 kg ruokaa,,ja musta se on vaan ihan kiva, että väliin tienaavat oman ruokansa,, varsinkin kun noilla ei ole mitään rajoitteita ruuan suhteen!

Koepaikalla Go oli taas käyttäytyi hyvin tuttuun omaan varmaan tyyliinsä, sen kanssa on vaan niin helppoa.

Mutta tässä temput pisteineen ja selityksineen jälleen kerran. Videota ei tälläkään kertaa ole, mutta kuvan palkintojen jaosta laittelen tänne kyllä myöhemmin.

Paikallamakuu 10 (no niin, näköjään sain ihan hyvin myytyä paikalla olon tarkoituksen Go:lle. Nyt piilo oli suoraan makuurivin edessä, kuten normisti, mutta nytkin piilo oli suljetun oven takana, onneksi olin edellisestä viisastuneena harjoitellut tätäkin).

Seuraaminen: 8,5 (Tuomari totesi, että se edistää seuraamisessa, koska yrittää hakea katsekontaktia, mutta ei se nyt niin häiritsevää ole ;) Omasta mielestä seuraaminen ei ollut ihan parasta Gota, edistäminen normaalia itteään, hiljaisuudesta aina tulen hyvälle tuulelle, mutta käännöksissä jokin tökki ne eivät olleet ihan yhtä sulavat kuin normisti,, tai ainakaan ne eivät tuntuneet siltä,,juoksuosuuden jälkeen hetken vähän haahuilua, selkeästi huomasi, että nyt ei ole ajatukset ihan mukana, mutta palasi planeetalle muutaman metrin jälkeen, mutta kontakti kuitenkin pysyi koko ajan ;)).

Maahanmeno: 10

Luoksetulo: 9 (Nyt ei mennyt jätössä maahan vaan pysyi hyvin istumassa, mutta stoppi minun makuuni jotenkin löysä, sivulle ookoo)

Seisominen: 9,5 (en tiedä mistä lähti tuo puolikas, hidas pysähdys? tai sitten mun oma pysäytysten "ennakointi" mistä tuomari mainitsi lopussa?, mutta Go pysyi kuin tatti paikallaan kun kiersin sen takaa)

Nouto: 10 (tais kerran pyöräyttää kapulaa tullessa, ja luovutus hieno ja peppu pysyi maassa)

Kaket: 10

Hyppy: 10

Kokonaisvaikutus: 9

Ja näin siis kerättiin 192p/200 ja luokkavoitto!

Mä vähän jo ihan oikeasti mietin, et pitäisköhön sittenkin....ruveta tokoilemaan ihan aikuisten oikeesti Gon kanssa (tarkoittaen, että asettais ihan jotain oikeita tavoitteitakin) ;)  ..no saas nähdä, niinden aika ei kuitenkaan ole nyt tänä keväänä, vaan nyt on ihan muut jutut ensin ;)

Mun mieskin sanoi mulle, että aika hyvin te pärjäsitten niinkin vähällä treenamisella (verrattuna siis muihin meidän koirien treenaamiseen),,,ja se pistikin mut miettimään, et joko mä vaan onnistun tokotemppujen myymisessä Gon kanssa tosi hyvin, tai sitten mulla on käsissä oikeasti hyvä koira, joka tajuaa ne mun rivienväli-ohjeet! No mä kallistun tohon jälkimmäiseen, koska en todellakaan pidä itseäni niin hyvänä kouluttajana ;)

Ja sitten loppuun vielä Senna-mummukasta. Viimeksi kehuskelin, kuinka virkeä vanhus Senna on. No, seuraavana aamuna se ei pysynyt jaloillaan, vaan vähän väliä kaatuili ja pää oli kallellaan oikealle.
Oireet johtuivat vestibulaarisyndroomasta, ja koska asentotuntoreaktiot olivat normaalit päädyin seuraamaan tilannetta tukihoitojen kanssa. Siinä sitten Sennaa syöteltiin viikonlopun yli kädestä pitäen kun toisella maailma pyöri. Mutta niin vain teräsmummo on siitäkin selvisi. Maanantaina silmien nystagmus hävisi ja nyt ei ole enää pääkään vinossa. Ruokahalu palautui samalla kun silmätkin lakkasivat väpättämästä. Kyseessä oli siis tn. vanhoilla koirilla ilmenevä idiopaattinen vestibulaarisyndrooma, joka alkaa äkisti, mutta menee myös itsestään ohi. Vestibulaarisyndroomassa sisäkorvassa olevan tasapainoelimen toiminta häiriintyy, tästä syystä koirat kaatuilevat ja voivat myös voida pahoin.

Päivityksiä pitkästä aikaa!!

Joulut ja UudetVuodet on lusittu pienentyneellä kokoonpanolla ja kaikennäköistä on ehtinyt tapahtua, surullisia ja kivoja asioita, kuinkas muuten.

3 päivää edellisen blogi-päivityksen jälkeen tuli eteen se tilanne, että Wilman oli aika päästä paimentelemaan pilvilampaita. Hitto, että se otti koville, vaikka siihen päivään oli varautunut jo kesäkuusta lähtien kun lymfooma-diagnoosin tein. Wilma oli jo pidempään vahvoilla kipulääkkeillä varmuuden vuoksi, sillä vaikka Wilma ei missään vaiheessa ehtinyt ilmentämään kipua, niin uskon että sellaisia sillä varmasti olisi ollut ilman lääkitystä. Syöpä ei ole kivuton sairaus. Laihtuminen tietysti kuului taudin kuvaan, kuten myös suurentuneet imusolmukkeet, mutta muutoin Wilma säästyi muilta kliinisiltä oireilta. Vain viimeisenä iltana osa ruuasta jäi kuppiin. Joten, uskon pystyneeni ajoittamaan lopetuspäätöksen juuri oikeaan aikaan, vielä kun kaikki oli "niin kuin ennen". Wilma rakasti autoilua, ja torstaina 12.12 Wilma sitten pääsi viimeiselle matkalleen, ja Wilma sai nukahtaa kotipihassa rakkaiden läsnäollessa.






No sitten mukavampiin uutisiin, Gon pentuesuunnitelmat harppasivat ison askeleen eteenpäin loppuvuodesta, kun jo pitempään haaveissa olleen uroksen omistaja näytti vihreää valoa suunnitelmalle! Mä olen tästä niin onnellinen!! Yhdistelmästä enemmän omalla sivullaan.

Uusi vuosi meni meillä rauhaisasti kotosalla, kuten oheinen kuvakin puolestaan kertoo (kännyllä napattu puolen yön aikaan) Kuvassa Key on etualalla ja Go taaempana takan edessä vakiopaikallaan (koska siinä on lämmin ;)). Ja ei,  ne eivät ole rauhoitettuja ;)

Senna-mummukkakin, kohta 14vee voi oikein hyvin, ruokahalu ennallaan ;) Edelleen jaksaa lenkit nuorison matkassa, mutta pidemmän lenkin jälkeen saa sitten kevyttä hierontaa ja kipulääkettä varuiksi, kun joskus on ollut selkeästi kipeä. Ihan kunnon hikilenkeille mummukkaa ei tietty olla otettu mukaan ollenkaan enää pitkiin aikoihin.

Muutoin ollaan pääasiassa hinkutettu tokoa, ja Gon kanssa käytiin avoimen-luokan kokeessakin 19.1.

Tykkäsin tosi paljon Gon asenteesta kokeessa. Se oli tosi hyvin keskittynyt kehässä vaikka ennen meidän vuoroa ilmassa olikin havaittavissa kovastikin innostuneisuutta (Onneksi Go on hiljainen!). Go on tokossa enemmänkin sellainen, että jarrulla saa istua ihan huolella,,ei siis tartte "motivoida", joten tästä syystä kokeesta jäi tosi hyvä fiilis. Harmillisesti ykköstulos jäi 4 pisteen päähän.

Tässä pisteet ja kootut selitykset, harmillisesti videota ei ole

Paikkamakuu : 0 (tähän ei auta selitykset, ei oltu treenattu tarpeeksi,,piilo oli paikkamakuu-rivin jatkeena, joten Go oli sitten reippaana tyttönä ottanut hieman paremman asennon ja ryöminyt n. 1 metrin rivistä eteenpäin ja lisäksi kääntynyt vinottain piiloa kohti,,muutoin oli siellä pysynyt makuulla eikä häirinnyt muita) No nyt se on sitten otettava treeniin,,siis IHAN OIKEASTI,,eikä vaan olettaa!

Seuraaminen: 8,5 (Edisti, mutta sen olen sille jo aikaa sitten sallinut, sen pienen edistämisen siis ;) kontakti pysyi koko ajan, joka oli huippujuttu)

Liikkeestä maahanmeno: 10

Luoksetulo: 9 (Jostain syystä veti maihin jätössä,,,mutta stoppi huikeen hyvä..ja ok sivulle)

Liikkeestä seiso: 9 (mun kiertäessä Gon takaa oli liikauttanut etujalkoja)

Nouto: 9 (Luovutuksen jälkeen nousi seisomaan, mutta huomasi heti itse mokansa ja tuli takas perusasentoon)

Kaket: 10 

Hyppy: 10

Kokonaisvaikutus: 8

Yhteensä siis 156 p/200, no me mennään kokeilemaan uudestaan ensi kuussa ;)

Kuvia kokeesta (c) HausjärvenHaukut